Heikkilän huippupeli oli liikaa!

25.11. Lukko-Oriveden Ponnistus 1–3 (17–25, 28–26, 23–25, 20–25)

Tuttu painajainen toistui Paelkaene Gardenissa taas kerran.

Vaikka Lukon keskitolpan Reko Rimpula-Käenniemen on pyydetty eliminoimaan lähituttunsa Teppo Heikkilä keinolla millä hyvänsä, tehtävä on osoittautunut Lammin Herttualle liian vaativaksi.

Käenniemi on luottanut sokeasti siihen, että hän kesyttää Oriveden Ponnistuksen johtotähden kobramaisilla käsillään.

Joukkuekaverit ovat toivoneet useaan otteeseen, että Hämeenlinnan mörssäri ottaisi vihdoin käyttöön viakkaammat keinot.

Jo pariin otteeseen on vihjaistu, että yhteinen viihdeilta juuri ennen ottelua tekisi terää. Lukko hyötyisi kaksin verroin, kun Heikkilä ja Käenniemi örveltäisivät grillikioskilla vielä aamuyön pikkutunteina.

Mutta ei – tämäkään eliminointitaktiikka ei ole toiminut.

Niinpä Heikkilä ilmestyi legendaariseen Gardeniin silmät kirkkaina ja mieli virkeänä.

Jo siinä vaiheessa oli helppo arvata, että taas on piru merrassa.

Varsinkin, kun Heikkilän tutkapari Markku Puputti oli matkassa. Tämä kaksikko on ollut viime vuosina piikki Lukon lihassa.

Arvaatte varmaan, miten Pälkäneen perjantai-illassa kävi. Lukko pelasi kauden parhaan ottelunsa, piinasi OrPoa neljä erää ja hamusi tosissaan kakkossarjapisteitä...

Loppujen lopuksi isännille jaettiin vain sympatiaa.

Ja pitihän se arvata, että OrPo-legendat marssivat vielä Kostian Kievariin rinta kaarella, valtasivat baaritiskin härskisti  ja imivät olutta mairea ilme kasvoillaan.

– Tämä puoli on minunkin hallussa, mutta pitäsi oppia vielä pelaamaan – ja varsinkin voittamaan, Lukko-kapteeni Ville Mattila tuhahti tuskissaan.

Myöhemmin Mattila kiisti lausuntonsa tiukasti, kun paikallislehdet palasivat asiaan.

– Pötyä. Kumma juttu, kun parin tappion jälkeen ryhdytään höpisemään joutavia, Mattila tiuskaisi.

Takaisin Heikkilään. Kun OrPo tarvitsi ratkaisijaa, A-maajoukkuemies otti ohjat omiin käsiinsä. Hän nosti välillä pallon kakkospuolelta ja riensi lyömään nelospaikalta. Hän tuhosi Lukon saumat yksinään.

Gardenissa hämmästeltiin, miksi noin kova laituri hinkkaa kakkossarjassa. Sen sijaan hän voisi taistella liigamestaruudesta.

Kun melkein Satakunnassa sijaitseva Sastamala jätetään laskuista pois, Pirkanmaalta ei löydy kovin montaa Heikkilää kovempaa laituria.

Iskun Sakari Mäkinen toki. Samoin Akaa-Volleyn Joni Mikkonen. Sen jälkeen tullaan jo makukysymyksiin...

Mutta kaikki kunnia OrPolle. Lakki pois päästä ja fanfaarit perään. Orivesiläisjoukkue tulee aina Pälkäneelle huippuunsa viritettynä. Kotijoukkueelle ei anneta tippaakaan siimaa.

Lukko on elänyt vaikeita hetkiä syksyn mittaan, mutta nyt saatiin runsaasti valoa tunnelin päähän. Miehekkäästä taistelusta olisi voinut herua ainakin piste – miksei enemmänkin.

Mutta ei vielä...

– Vahva syöttö ratkaisi ensimmäisen erän meille, mutta sen jälkeen väännettiin tasaisesti. Ehkäpä se kuuluisa kokemus ratkaisi kamppailun, loistava pelimies ja hieno herrasmies Puputti summasi.

OrPo oli suurissa vaikeuksissa varsinkin yleispelaajaksi istutetun Tomi Perkiön kanssa.

– Emme saaneet Tomia torjunnalla kuriin missään vaiheessa, Puputti kehui.

Lukon pelaavassa kokoonpanossa oli neljä pikkupoikaa: Perkiö, Akseli VIitala, Niilo Nurmi ja Valtteri Tynys.

Koko kvartetti kesti OrPon luoman paineen hienosti.