Jyry vihdoin nurin – Lukon hätäavun passit lähtivät kuin koneesta

4.11. Lukko-Lempäälän Jyry 3–1 (18–25, 25–18, 25–21, 25–19)

Voiko tämä olla totta?

Kostia Areenan katsojat vilkuilivat toisiansa epäuskoisesti, kun kuuluttaja Mikko Heinämäki innostui hehkuttamaan toden teolla.

Liutun samettikurkku muistutti kaikille, että Lukko tarvitsee enää yhden pisteen kaataakseen kakkossarjan ykkössuosikin Lempäälän Jyryn.

Ja kun se piste tuli, haltioitunut yleisö innostui hurraamaan ja taputtamaan seisaaltaan.

– Eihän tämän näin pitänyt mennä, useampi katsoja huokaisi lehtereillä.

Ei pitänyt, ei.

Jyry on ollut Lukolle ylipääsemätön este jo useamman vuoden ajan. Toki lempääläläisjoukkue on joskus voitettukin, mutta siitä on jo niin pitkä aika, ettei keneltäkään löytynyt tarkkaa havaintoa tähän hätään.

Voi hyvin olla, että silloin pitää palata ajassa Lukon kultaiseen sukupolveen asti. Mahdollisesti silloin pelattiin vielä valkoisella pallolla ja vannottiin Marko Jussilan nimeen. Siitä ryhmästä on jäljellä enää ikinuori Petri Tuomioja. Peippi-Pete käy edelleen edustusjoukkueen treeneissä ja piinaa muita bravuurijujuillaan vähintään yhtä usein kuin ennenkin.

Nyt pramean Kostia Areenan kirkkaimpina tähtinä loistivat komeat lukemat (21) takonut Ville Günther-Järnvall ja farmiapu Jukka Jugi-Lehti.

Vaikka Lempäälän Kisan lainaaman passarin pelaaminen on jäänyt vähiin tänä syksynä, pallot lähtivät hänen sormistaan ja hihastaan kuin koneesta. Hyökkääjien ei tarvinnut tuskailla antennin yli viuhuneiden eikä liian kireiden passien kanssa.

Kenenkään ei tarvitse ihmetellä ihanan sunnuntai-illan jälkeen, miksi Herra Lehti on Suomen mestari ja peräti kuusinkertainen SM-mitalisti. Hän on legenda, vaikka onkin kotoisin keskeltä korpea. Kosken kunnassa on hädin tuskin 2000 asukasta.

Sen rinnalla Pälkänekin vaikuttaa suurelta metropolilta.

– Avauserä oli vielä vähän hakemista, mutta oma peli parani ottelun edetessä sen verran, että sain edes jollain tavalla lyötäviä passeja hyökkääjille, Lehti tuumi vaatimattomaan tyyliinsä.

Onneksi parhaiden pelaajien siipilahjakortit jakanut Asko Nalle-Niemi skarppasi hiukan pelin aikana ja pystyi valitsemaan oikeat kaverit: Lehden ja Jyryn tukipilarin Saska Sarenin.

Niemi oli vielä hiukan hitaalla edellisillan Hakametsän-vierailun jäljiltä. Hän otti raskaasti suosikkijoukkueensa HPK:n tappion. Rajatuomarin lippu pysyi sentään käsissä, vaikka otsalle pukkasi hikeä. Eikä virheellisiä tuomioita tullut nytkään.

– Areena oli kaikkien saamiensa kehujen arvoinen. Oli todella mukava pelata ja huomata samalla, miten paljon Lukon pojat ovat menneet eteenpäin. Kaikesta näki, että Pälkäneellä on tehty hyvin töitä, Lehti kehui.

Muodonmuutoksen takana on uusi päävalmentaja Heikki Hemuli-Kosonen, joka paneutuu kaikkiin asioihin entisen liigaluotsin täsmällisyydellä. Moni on pannut merkille paitsi pelaajien edistymisen myös ilmeen muuttumisen. Nyt kentällä uskalletaan nauttia ja tuulettaa.

Kososella oli vankka usko Lukon voittoon jo ottelun aattona, vaikka nilkkansa muljauttanut passari Jere Puolakka putosi riveistä keskiviikon harjoituksissa.

– Olen tyytyväinen ennen kaikkea puolustuspeliin. Noukimme peliin monta pahaa palloa. Asenne oli kova ja ukot oikeissa paikoissa. Oli hienoa katsella, kun joukkue pelasi taktiikan mukaan ja toteutti sovittuja asioita kentällä. Tämä ilta (= sunnuntai) nautitaan voitosta, Kosonen innostui.