Kirurgi peippasi ratkaisun lööppi silmissään!

20.2. Lapin Narvi-Pallo-Lukko 1–3 (14–25, 20–25, 25–17, 24–26)

Lukon pelintekijä Juhani Kirurgi-Salminen näki jo Ilta-Sanomien lööpin silmissään peipatessaan ratkaisupisteen Lapin Narvi-Pallon kenttään.

Salminen painoi pallon vasurillaan verkon kautta kenttään ja laukasi suuren pälkäneläisriemun.

Kun kyseessä oli vielä jatkopallo, vastaavaa röyhkeyttä ei ole nähty sitten Iskun velmun Sami Juvosen paraatipäivien.

Temppu oli kaikkien oppikirjojen vastainen, mutta Salmisella oli siihen selkeä syy.

– Harmittaa, kun kaiken maailman Koppurasormi-Käenniemet ja Alapaula-Mattilat ovat paistatelleet julkisuudessa pitkin talvea. Jospa media muistaisi vihdoin myös todellisia pelimiehiä, Salminen päästeli voimiensa tunnossa.

Hämeenlinnan jäähallin liepeiltä löydetty passari on ottanut nopeasti paikkansa legendaarisessa kakkossarjajoukkueessa. Niinpä Taikuri on saanut kauden mittaan useita kuvaavia lempinimiä: Kirurgi, Hani ja Pulla-Salminen.

Kaikilla on oma tarinansa.

Lukko teki neljännessä erässä ihmenousun kuuden pisteen takaa voittoon. Narvi-Pallo johti jo pahaenteisesti 24–21, mutta Lukon onneksi siinä vaiheessa syöttöviivan taakse asteli juuri Reko Käenniemi.

Kun Lammin Herttua on syöttövuorossa, Lukon pääkoutsi Marko Mengele-Pajunen on aina sydänkohtauksen partaalla. Niin tälläkin kertaa. Pallo voi lähteä Käenniemen kädestä yhtä hyvin takaseinään, sivuseinään tai verkkoon. Nyt pallo pysyi ruudussa kuin ihmeen kaupalla.

Vanhojen tanssit, karonkat ja K-kaupan ruuhkat verottivat Lukon kokoonpanoa rajulla kädellä. Niinpä Raumalle lähti vain kuusi pelaajaa ja Pajunen.

Lukko maksoi Pajusen lisenssin perjantaina varmuuden vuoksi ja sai hyvän katteen 109 euron sijoitukselle. Koutsi suunnitteli kentälle menoa, mutta onneksi hänelle ei löytynyt sopivankokoista paitaa.

– Mattilan lainaama L:n paita oli liian pieni meikäläiselle. Olisi tarvittu ainakin kahden X:n paita, Pajunen paljasti.

Niinpä takavuosien kulttipelaaja Kimmo Letkukäsi-Lehtelä pelasi uransa ensimmäisen kakkossarjamatsin. Omien sanojensa mukaan Pirkanmaan kuuluisin keskitolppa hallitsi keskiverkkoa suvereenisti.

– Ei tämä ollut sen kummempaa peliä kuin ala-asteellakaan, Letkukäsi kommentoi vaatimattomaan tyyliinsä.

Suurin ihme koettiin kuitenkin kentän ulkopuolella. Muuttokeikoistaan, sienestysreissuistaan ja muista yökarkeloistaan kuuluisa sentteri oli kuskina.

Kyllä – kuskina lauantai-iltana.

– Letkukäden kotikuri on koventunut melkoisesti. Tätä ei pysty selittämään mitenkään muuten, Pajunen tuumi.

Ei voi unohtaa myöskään Suomen kenttien itsevarmimman miehen Juho Sukkahousu-Viitalan valtavaa panosta.

– Vetelin pallot käsistä seinille. Kun annoin vähän reilummin kättä, torjujien kädet pettivät tämän tästä. Vastapuolella huudettiin muutaman kerran hoosiannaa. Onneksi meillä on kaksi maailmanluokan liberoa: minä ja Vee (Joni Veripää). Molemmat voi heittää milloin tahansa myös laituriksi. Pakko myöntää, että Vee oli lähes yhtä hyvä kuin meikäläinen. Mutta vain lähes, Viitala latasi.

Lukon pelaajat ovat viihtyneet taas loistavasti vieraissa. Kauden kuudesta voitosta neljä on tullut matkaotteluista. Kaksi Oripäästä ja kaksi Raumalta. Mitä pidempi keikka, sitä paremmin joukkue syttyy...