"Limppujen suosio lämmittää mieltä"

Lukon kotiotteluiden parhaat pelaajat pääsevät nauttimaan Uotilan Leipomon lahjoittamista palkintoleivistä.

Luja-Lukon kotiotteluiden jännittävin hetki koittaa vasta päätösvihellyksen jälkeen, kun pelaajat ryhmittyvät päätyviivoille parhaiden palkitsemista varten.

Kummankin joukkueen ykkösmies pääsee pokkaamaan Uotilan Leipomon limppupaketin.

Lukon hovikuuluttaja Mikko Heinämäki hallitsee draaman rakentamisen paljon paremmin kuin monet kokemattomat elokuvaohjaajat. Liutun samettikurkku viivyttää ilmoitusta tietoisesti ja pitää pääosan esittäjät valppaina viimeiseen asti.

Tarjolla oleva limppupaketti houkuttelee kovasti myös vierailjoita.

Tuore esimerkki saatiin sunnuntaina Valkeakosken Isku-Veikkojen käydessä Kostia Areenassa.

– Emäntä sanoi aamulla, että käys hakemassa meille leipää Pälkäneeltä, Isku-Veikkojen parhaana palkittu Timo Väisänen virnuili limppupaketti kädessään.

Toisinaan joidenkin pelaajien kasvoilta on luettavissa pettymyksen merkkejä, kun himoittu palkinto ei osu kohdalle.

– Tämä lämmittää kovasti mieltä, Uotilan Leipomon markkinointivastaava Pekka Uotila myönsi.

Pälkäneen Iltasmäessä sijaitseva Uotilan Leipomo on lahjoittanut Lukon kakkossarjajoukkueelle limppuja viime kaudesta lähtien. Suosittuja paketteja on ollut jaossa otteluiden parhaille pelaajille ja myös arpajaispalkinnoksi.

– Kiva, kun pystymme tukemaan paikallista joukkuetta omalta osaltamme. Apua antaa mielummin Pälkäneelle kuin jonnekin muualle, Uotila tuumi.

Uotilan Leipomo tunnetaan ympäri Suomen brändituotteestaan Pälkäneen perunalimpusta.

– Uudistimme sitä toissa syksynä entistä mehukkaammaksi lisäämällä taikinaan aiempaa enemmän perunaa. Tämä tehtiin makutottumusten muutoksen takia. Mikä oli makeata 50 vuotta sitten, ei ole enää ollenkaan.

Muutos kannatti. Perunalimpun myynti on kasvanut uudistuksen jälkeen.

– Kaikki tietävät perunalimpun. Niinpä haluamme pitää siitä kiinni viimeiseen asti, vaikka se ei ole enää ykköstuote. Ruislimppua menee kaupaksi yli puolet enemmän kuin perunalimppua, Uotila valotti.

Lähes 80 vuotta pyörineen yrityksen menestys on perustunut paitsi tuotteiden maukkauteen ja puhtauteen myös hyvään säilyvyyteen. Kun leivät tehdään ilman säilöntäaineita, se vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta prosessin kaikissa vaiheissa.

Lisäksi vaaditaan uusimman teknologian mukaiset korkeahygieniatilat.

– Syksyllä piti uusia laitteet, koska vuonna 2014 hankitut laitteet eivät toimineet toivotulla tavalla. Se investointi epäonnistui, Uotila selvitti.

Neljännessä sukupolvessa toimivan perheyrityksen liikevaihto kohosi viime vuonna 2,9 miljoonaan euroon.

– Kilpailu on kovaa myös tällä alalla. Niinpä tuotevalikoimaa pitää kehittää koko ajan. Karppaamisen tapaiset muotitrendit tuovat välillä omat lisähaasteensa, mutta luotamme omaan tekemiseemme. Uskomme vahvasti, että leipää syödään myös tulevaisuudessa, Uotila painotti.

Seuraavana projektina on leipomon yhteydessä olevan kahvilan ja tehtaanmyymälän laajentaminen.