Lukko löysi liigassa karaistuneen vahvistuksen – Niko Lintula liittyi vahvuuteen

Luja-Lukon ykkössarjajoukkue löysi kesän aikana kaipaamansa vahvistuksen tulevaksi kaudeksi.

Kovissa paikoissa karaistunut Niko Lintula tuo ryhmään kokemusta, johtajuutta, peräänantamattomuutta ja luonnollisesti osaamista.

Lintula, 26, on liikkunut jo jonkin aikaa passarin papereilla, mutta taannoin hän teki läpimurron liigassa liberon tontilla. Hän pelasi pitkän pätkän Rantaperkiön Iskussa ja sai tänä aikana tilillensä komeat 56 liigaottelua.

– Niitä voisi olla enemmänkin, jos joukkue olisi pärjännyt vähän paremmin. Oli aika raskasta, kun tuli takkiin illasta toiseen. Motivaatio oli koetuksella, Lintula viittasi Iskun vaikeuksiin.

Tilanne kärjistyi keväällä 2018 Iskun luopuessa liigapaikastaan. Sen jälkeen joukkue on pelannut ykkössarjassa.

Roolin muutos tuli taannoin pakon sanelemana.

– Meillä oli vain yksi passari ehjänä. Juuso Paanaselle piti löytää kaveri. Olen viihtynyt passarina paljon paremmin kuin liberona. Tällä paikalla pääsee vaikuttamaan peliin enemmän.

Nyt mielenkiintoisin kysymys kuuluu – miten päädyit Lukkoon?

– Vuorisen Villen kautta. Hän kertoi joukkueen suunnitelmista ja pyysi mukaan, Lintula viittasi Iskun-ajoilta tuttuun luotsiin.

Vuorinen liittyi keväällä Lukon valmennustiimiin.

– Yhteydenotto tuli yllätyksenä. Kiinnostuin nopeasti. Ville tulee tosi hyvin toimeen ihmisten kanssa ja osaa lukea luonteita, Lintula kuvaili.

Minkälainen kuva sinulla oli Lukosta ennen tuloasi?

– Rehti ja hyvä organisaatio. Johdon ja pelaajien välillä on läpinäkyvä suhde. Ei kiemuroita. Ei tarvitse jännittää, mitä tapahtuu. Arki rullaa viimeisen päälle. Ja kruununa Suomen paras halli, Lintula arvioi.

Tamperelaisen lentopalloura alkoi Kalevan Lentopallossa hauskalla tavalla.

– Isä ehdotti minulle aikanaan lentopalloa. En halunnut missään tapauksessa, koska laji oli minusta ihan syvältä. Pari vuotta myöhemmin kysyin isältä, joko mentäisiin. Hän sanoi totta kai.

Lintula siirtyi lentopallon pariin 5-6-luokkalaisena. Sitä ennen hän pelasi jääkiekkoa Tapparan kovimmassa ikäkausijoukkueessa.

– Huomasin, ettei jääkiekkokulttuuri ole luotu minua varten.

Joukkuekavereille vinkki jo tässä vaiheessa. Pitäkää huoli Oulun-matkan aikana, ettei Lintula lähde jaloittelemaan junan pysähtyessä asemalle.

Varoittava esimerkki saatiin taannoin Iskun palatessa pelireissulta Rovaniemeltä.

– Lähdimme haukkaamaan happea Seinäjoella kolmen kaverin (muut Jukka Katila, Daniel Heinonen ja Paavo Korhonen) kanssa. Hetken päästä konnari hyppäsi junaan - ja juna lähti liikkeelle. Jäimme katselemaan perään pakkasessa ilman takkeja, Lintula kuvaili.

Pelaajien onneksi yhdellä oli mukana kännykkä ja yhdellä lompakko. Näin kotimatka järjestyi taksilla. Matkaa kertyi lähes 200 kilometriä.

– Se oli niin hullu tilanne, ettei siinä voinut kuin nauraa, Lintula tiivisti.