Luopioisten rytmiryhmä palasi ryminällä – palkinto jäi saamatta!

16.11. Lukko-Kuortaneen urheiluopisto  1–3 (25–20, 20–25, 23–25, 20–25)

Syksyn ensimmäinen perjantaipeli toi Kostia Areenan lehtereille kaivatun kannustajajoukon Aitoon ja Luopioisten suunnalta.

Paelkaene Gardenin näyttämöltä tuttu rytmiryhmä piti taas hyvää mekkalaa, vaikka vip-nurkkauksesta tuttu nahkasohva ja sen käyttöön liittyneet spesiaalitarjoilut puuttuivat. Kukaan ei kuollut kuitenkaan janoon...

Valitettavasti raikulipoika Tommi Vuorisen kokoama joukko jäi tällä kertaa ilman ansaitsemaansa palkintoa.

Lukon nuori kakkossarjaryhmä kadotti otteensa vahvan startin jälkeen ja taipui kauden ensimmäiseen kotitappioon.

Pälkäneläisjoukkue vei avauserän puhtaasti 25–20 ja johti toista erää vielä 8–3, kunnes peli loppui kuin seinään.

Panaman tiskillä pähkäillään edelleen, tuliko muillekin Lukon pojille kuin Akseli Nukkumatti-Viitalalle uni silmään?

Vai lörähti pelaajille kakka pöksyihin, kun Kuortaneen legendaarinen sentteri Janne Rojo-Heikkinen asteli saliin?

Isäntien juniorikaarti oli kuullut, että Kuortaneen kyydissä on pari vapaata paikkaa paluumatkalle. Ne oli jätetty sitä varten, jos joku vastapuolen kavereista vetää tykkipelin.

Ei vetänyt – ei edes nallipyssypeliä.

Nähtävästi Viron alecog-reissulla ollutta Ville Hyper-Mattilaa olisi tarvittu jumppakulmauksessa junioreita rohkaisemassa. Ilmapiiri olisi vapautunut varmasti, kun Lukon kulttitolppa olisi ryhtynyt rehvastelemaan 1990-luvun lopun supersuorituksillaan.

Nyt usko hiipui nopeasti, kun Kuortaneen lähes kaksimetrinen Veikka Lindqvist ryhtyi piiskaamaan palloa toden teolla.

Heikkinen mainitsi Lindqvistin nimen jo ennakkohaastattelussa, mutta hälyytyskellot alkoivat soida vasta Kostia Areenan myöhäisillassa. Lindqvist kuritti pälkäneläisisäntää peräti 24 pisteellä. Mukaan mahtui kuusi veret seisauttanutta torjuntaa.

Niinpä yksi ja toinen kyseli kamppailun edetessä, kuka tämä Lindqvist oikein on. Etelä-Savon lahja Suomen lentopalloilulle. Pälkänettäkin pienemmässä Ristiinan kunnassa varttunut lupaus. Tituleeraa nykyään itseään kaupunkilaiseksi, koska Ristiina liitettiin Mikkeliin vuonna 2013. Mutta voiko mikkeliläisiä todella kutsua kaupunkilaisiksi?

Lukon pelaajat saivat odotetusti sapiskaa päävalmentaja Heikki Hemuli-Kososelta.

– Viimeistään nyt jokaiselta pitäisi karista turhat luulot omasta erinomaisuudesta. Peli oli hyvin meidän hyppysissä toisen erän puoliväliin asti, kunnes asenne repsahti. Päästimme nuoren vastustajan peliin mukaan omalla löysyyden takia, Kosonen manasi.

Kun Kuortane löysi uskonsa ja sai buustin päälle, joukkuetta ei pysäyttänyt enää mikään.

– Tämä oli meille hyvä oppitunti tulevaa ajatellen. Tuskin kenelläkään on asennevaikeuksia, kun hyökkäämme sunnuntaina Aitolahden Riennon kimppuun, Kosonen pohjusti.