Nyt silmät auki – Pälkäneellä nähdään kerrankin KESKITORJUJA!

Suomen kaikkien aikojen paras sentteri Janne Heikkinen vierailee perjantaina Kostia Areenassa.

Uutuuttaan tihkuvassa Kostia Areenassa nähdään perjantai-iltana harvinainen hetki.

Kulmikkaisiin keskitolppiin tottunut pälkäneläisyleisö näkee kerrankin kunnon keskitorjujan, kun Suomen kaikkien aikojen paras sentteri Janne Rojo-Heikkinen astelee saliin.

Lukon onneksi Heikkinen jää ohjaamaan kakkossarjavieraaksi saapuvan Kuortaneen urheiluopiston peliä kentän laidalta.

Jos Heikkinen olisi kentän puolella, silloin Reko Röpötti-Käenniemi, Tuomas Tumppi-Lehtilä ja jopa Miko Tepana-Köykkä joutuisivat epätoivoiseen tilanteeseen. Heitä kävisi sääliksi.

Peräti 236 A-maaottelua kolunnut Heikkinen kuului 2000-luvun alussa koko maailman sentterieliittiin ja sai paikan puolalaisen superjoukkueen Belchatowin kokoonpanosta. Kolmen vuoden tähtijakso (2006–09) toi kolme Puolan mestaruutta, kaksi Puolan cupin voittoa ja Mestarien liigan pronssia.

Siinä vaiheessa Heikkinen olisi ollut valmis siirtymään mihin tahansa joukkueeseen, mutta valitettavasti paha polvivamma päätti sentterin uran aivan liian aikaisin.

Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Itävallassa ja Puolassa pelanneen Heikkisen pitkältä meriittilistalta löytyy niin paljon huikeita meriittejä, että nykypolvi voi vain unelmoida vastaavasta.

Puolan ulkopuolelta heltisi muun muassa Mestarien liigan hopeaa, Espanjan mestaruushopeaa, Kreikan mestaruushopeaa ja Itävallan mestaruus.

Ja mikä merkittävintä – Heikkisen ei tarvinnut ottaa lämpöä jumppanurkkauksessa. Hän oli kentällä ryöpyttämässä vastapuolen ulottuvia mörköjä.

Esiin pitää nostaa myös maajoukkueen tähtihetket: nuorten MM-kisojen neljäs tila 1995 ja miesten EM-kisojen neljäs tila 2007.

Moskovan EM-turnauksen surullisenkuuluisasta välierästä jäi elävästi mieleen, kuinka Heikkinen yritti piiskata Suomen finaaliin keskimiehen paikalta. Hän yritti raivoisasti loppuun asti, mutta valitettavasti vieruskavereiden usko loppui kesken pelin.

Kansainvälisissä ympyröissä karaistunut Heikkinen olisi halunnut palata Moskovasta kotiin mestaruuspokaalin kanssa.

Nyt Heikkinen on A-maajoukkueen kakkosvalmentaja ja ohjaa sen ohella maan lupaavimpia lentopalloilijoita Kuortaneella. Hän huomaa varmasti kovat suoritukset myös vastapuolelta.

Niinpä Lukossa säihkyneiden Tepana-Köykän, Akseli Nukkumatti-Viitalan, Ville Günther-Järnvallin, Joni Costa-Sokan ja kumppanien kannattaa panna parasta pöytään.

Ennenkin alemmista sarjoista on poimittu helmiä maajoukkuepaitaan.

Taannoin väitettiin, että Suomea luotsannut italialaisvalmentaja Mauro Berruto nähtiin Kostian Kievarin liepeillä Lukon perjantaisen sarjaottelun jälkeen.

Varmoja todisteita ei ole, mutta kulttipelaaja Kimmo Letku-Lehtelä kertoo edelleen tätä legendaa päästessään aniharvoin Pub Panaman kiihkeään sykkeeseen.

- Se nyt on selvää, ketä Mauro kävi tarkkailemassa. Meikäläistä tietenkin, Letkukäsi päästeli.

Niiden vuosien Lukko-suuruudet ovat toista mieltä. Jos Berruto tosiaan kävi Pälkäneellä (vahvistusta ei ole saatu), tarkkailun kohteena taisi olla paikkakunnalla piipahtanut Carlos Mendez.

Lukko sai sovittua jo kolumbialaisen kohuhakkurin siirrosta, mutta se kariutui lentopallon ulkopuolisista syistä. Mendezin rakkaus sammui yhtä nopeasti kuin syttyikin. Sen jälkeen hän palasi vähin äänin kotimaahansa.