Ottakaa se Perkiö kiinni!

30.1. Lukko-Vilppulan Tähti 3–0 (26–24, 25–20, 25–21)

Tähden valmentajalegendan Rauli Salmijärven kiukkuinen huuto kuului Pälkäneen peräkyliin asti.

– Ottakaa nyt se Perkiö kiinni, kun etukentällä ei ole muita lyöntimiehiä, Salmijärvi patisti.

Vilppulan lentopalloguru ei tarkoittanut todellakaan Lukon (ja koko kolmossarjahistorian) pehmeäkätisintä laituria Jari Pommittaja-Perkiötä, vaan hänen vasta 16-vuotiasta poikaansa Tomi Perkiötä.

Perkiö Junior sai tilaisuutensa Tähteä vastaan, kun ykköshakkuri Topias Tarratossu-Koukkula joutui jättämään kolmossarjakamppailun väliin kylkivaivan takia.

Sinänsä Salmijärven ohje oli looginen, sillä siinä tilanteessa Lukon muut etukänttämiehet olivat Ville Tumputtaja-Mattila ja Joni Tsekkaaja-Sokka. Heiltä on turha odottaa hurjia pommeja.

- Sinähän kyykytit meidän tähdistöpoikia totaalisesti, Salmijärvi kehaisi uutta pälkäneläistykkiä kamppailun päätyttyä.

Lukon luotsille Marko Pepsi Max-Pajuselle tuli illan suurin ongelma kamppailun päätyttyä, kun piti jakaa palkinto molempien joukkueiden parhaalle pelaajalle.

Kun kaikki Tähden pelaajat olivat alle 18-vuotiaita ja Perkiö vielä nuorempi, Kostian Kievarin ilmaisten tuoppien nauttiminen meinasi jäädä kokonaan väliin. Tällä kertaa olisi pitänyt siirtyä kokonaan Pepsi Max -linjalle.

Pajunen oli kuitenkin kekseliäs kaveri. Hän päätti, että Lukon tuoppi jaetaan oluelle persolle Pommittaja-Perkiölle ja Tähden tuoppi Tumputtaja-Mattilalle.

Tästä ei kerrottu mitään Herra Professorille. Niinpä hän nautiskeli ilmaisen oluen autuas ilme kasvoillaan Kostian Kievarin viihtyisässä ilmapiirissä.

– Ei ollut meiltä mikään häävi esitys, mutta pelimiehet erottuvat tämmöisinäkin iltana, Mattila kehui itseänsä.

Pajunen pystyi pitämään pokkansa yllättävän pitkään, kunnes hän repesi täysin.

– Mikä naurattaa? Mattila kysäisi.

– No se, kun sinut valittiin Tähden parhaaksi. Annoit eniten pisteitä vastustajalle, Pajunen heitti.

Siinä vaiheessa Professorin huumorintaju oli koetuksella, mutta korkeasti koulutettu mies pystyi säilyttämään malttinsa.

Hän vaihtoi puheenaihetta sujuvasti.

– Minulla on valmis otsikko paikallisiin medioihin: Perkiö kentän kuningas – ensimmäistä kertaa Lukon historiassa! Kun isä oli kentällä, tämmöinen ei olisi tullut kuuloonkaan. Ei edes puulaakissa. Oli se semmoinen sohlo, Mattila päästeli.