Pepsi Max kokeili kaikkia jokereita

6.2. Lukko-Lempäälän Kisa II 1–3 (25–22, 22–25, 22–25, 20–25)

Lukon valmentajavelho Marko Pepsi Max-Pajunen käytti kaikki keinot kolmossarjan kärkikamppailussa.

Kun peli oli kääntymässä aina Paelkaene Gardenissa syttyvän Lempäälän Kisan eduksi, Pepsi Max yritti herätellä pälkäneläisten seisovaa kenttäpuolustusta siirtämällä Joni Gepardi-Veripään liberoksi.

Tästä oli loistavia kokemuksia joukkueiden ensimmäisestä kohtaamisesta, jolloin Lukko haki Hakkarista maukkaan vierasvoiton.

Gepardi loikki pallon perään ihailtavalla nopeudella ja kovalla sykkeellä, mutta tämäkään ei auttanut voitonhimoisen vastustajan kesyttämiseen.

Lopulta pälkäneläisluotsi turvautui vihoviimeiseen korttiin. Hän veti katsomoa kohauttaneen jokerin vasemmasta hihastaan ja komensi Jampe Penkinlämmittäjä-Sokan verkolle.

Yllätysvaihto aiheutti runsaasti kuhinaa Kisan kenttäpuoliskolla ja vaihtopenkillä.

Kukaan ei ollut varautunut tähän vaihtoehtoon.

– Halusin kentälle vielä Letkuakin (Kimmo Lehtelää) hitaamman sentterin, Pepsi Max perusteli.

Miksi ihmeessä?

– Ettei Tambe (Tambet Kruusimaa) passaa keskelle missään tapauksessa. Letkun lyöntipeli oli täysi farssi – ja Professorikin (Ville Mattila) suttasi ratkaisuhetkillä, valmentaja selvitti.

Mattilan puolustukseksi on sanottava vahva alkupeli, jolloin hän otti ainakin yhden torjunnankin. Näitä näkee normaalisti kerran tai kaksi kaudessa.

Mattila oli täynnä virtaa piipahdettuaan aiemmin viikolla Uppsalassa, Tukholmassa ja Tallinnassa.

– Olin aika siististi koko reissun, Professori vakutti.

Ilmeisesti Lukon pitää lähettää Lehteläkin halpamatkalle Tallinnaan, jotta käsi vetreytyy edes jonkin verran.

Pajunen olisi halunnut kokeilla kärkikamppailussa myös Topias Tarratossu-Koukkulaa ja Asko Nallekarhu-Niemeä, mutta tähtikaksikko ei päässyt tällä kertaa Gardenin huumaan.

Suomen loikkaeliittiin kuuluva Koukkula parantelee kylkivaivaansa ja Niemi oli Lappeenrannan lastentapahtumassa viihdyttämässä pikkumikkoja -ja -maireja. Nalle on nyt kuuma nimi naperoiden ja vähän varttuneempienkin keskuudessa.

Juuri tämmöistä yleisömagneettia Lukko kaipaa.

Pälkäneellä on ollut hiljaista Petri Seksilyöjä-Passilan ja Pentti Casanova-Niemisen vetäydyttyä takavasemmalle. Hauhon rouvatkin ovat jättäneet Garden-käynnit ainakin toistaiseksi.

Nyt haetaan uutta ryntäystä Nallen avulla.

Isännät ottivat tappion raskaasti, mutta tuloksessa ei ole mitään hävettävää.

Vilkaisu Kisan kokoonpanoon riittää. Siellä oli kymmenen toinen toistaan kovempaa pelimiestä.

Juha Kolmenmetrin-Tulonen mahtuisi vieläkin LiigaSärkkien kokoonpanoon siinä missä Janne Peltokangaskin.

Marko Laakson passit lähtevät puhtaammin ja tarkemmin kuin monelta pääsarjan pelintekijältä.

Petteri Heittomerkki-Fonsén voisi pelata taustansa puolesta Tanskan maajoukkueessa. Hän nousi huipputasolle pelattuaan vuoden Lukon joukkueessa.

Tero Karppanen ymmärsi jättää aikoinaan sählyareenat ja siirtyä kuningaslajin pariin.

Keijo Rantala kuuluu Suomen voimahyökkääjien eliittiin. Vaikka edessä olisi betoniseinä, hän yrittäisi vetää pallon läpi.

Kun tähän lisätään vielä ikuinen pikkupoika Kari Nieminen, Jari Kukkonen, Jani Sahramäki, Ilari Jokinen ja takavuosien passarivirtuoosin Juha Pateri-Raunion poika Antti, Kisalla on koossa todellinen tähtisikermä.

Siihen nähden Lukko pystyi antamaan hämmästyttävän kovan vastuksen.